Mä kotiuduin hetki sitten Sadun luota. Me syötiin sydäntä ja kieltä ja juotiin viiniä ja lonkeroa ja tequilaa ja niiden jälkeen vaihdettiin pieniin, valkoisiin nappeihin, joita Sadulla oli kaapissaan. Otin muutaman ja mun olo ei muuttunut yhtään. Kaikki tuntu ihan samalta.
Paino oli perjantaina 93,7 ja tänään 93,1. Mä kutistun, vihdoin, mun sisintä kutittelee hassu onnentunne. Se seitsemällä alkava luku ennen syksyä alkaa vaikuttaa mahdolliselta. Ei siihen ole kuitenkaan kuin 13 kiloa enää. Mulla on kyllä aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti