Oon jo pidemmän aikaa ollu ihan sekoamispisteessä. Kamala stressi ja väsymys päällä ja tuntuu että pää halkeaa.
"Ei ku nappia naaman ja unta kaaliin", kuten isä sanoo. Nin mä oon tehnytkin.
Mä oon äksy ja äkäinen, kärttyisä ja kärsimätön. Oon koko ajan pahalla tuulella kaikesta ja loukkaannun helposti. Mun pää on niin täynnä paskaa, etten malta odottaa, että pääsen vetämään nollauskännit. Haluan eroon tästä kaikesta edes hetkeksi.
Mun päässä natisee ja rutisee siihen malliin, että kohta on myrsky nousemassa. Joten jos vastaan äkäisesti, älkää ottako itseenne. Te ette ole tehneet mitään pahaa, olen vain niin lopussa.
En mä halua enää ees pitää ns. 'kaveriporukkaa' kasassa. Ei se vaan sovi mulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti