Mä toivon painon alkavan jo seitsemällä, mutta ei. 15 kiloa vielä. Valtava määrä.
Mä tupakoin tylsyyteeni, taas. Mä en ole inspiroitunut saamaan mitään aikaan. Istun vaan kotona ja kuuntelen musiikkia. Maailma mun ympärillä on tylsä ja mua kyllästyttää elämä ja kaikki ja lääkärin kysyessä, miten menee, mä vastaan hyvin ja hymyilen. Se uskoo, nostaa melatoniinin kuuteen milligrammaan ja kaikki on tyytyväisiä. Terapiaan se laittaa silti. Kahdesti viikossa lukee lähetteessä ja mä valehtelen olevani motivoitunut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti