Lääkäri otti tänään pienellä harjalla solunäytteen kohdunkaulasta. Se kaikki oli epämukavaa, sattui, huusin. Sisälmykseni ovat yhä kuin tulessa, jokainen liike sattuu syvälle vatsanpohjaani. Makaan kippuralla vuoteella, vaiti, liikkumatta ja tunnen itseni haavoittuneeksi ja häväistyksi.
Lääkäri järkytty kun kuuli, paljonko painan.
"No sähän oot tiiviissä paketissa, näytät ainakin kakskyt kiloa hoikemmalta", se sanoo ja mun korvaan se särähtää sarkasmina. Häpeääni ja suruuni syön, mutta huomisen olen ilman ruokaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti