Isä huolestui. Minä itkin joen, oksensin taas ja aurinko paistoi silmiin. Valo kirveli enemmän kuin sitruunamehu haavassa. Olo oli yhä ontto.
Söin ja oksensin vuorotellen. Isä osti suklaata, söin sitäkin pahoinvointiin asti. Nyt hävettää, koko päivä. En saanut mitään yleishyödyllistä aikaan, vain harmia. Söin Panacodeja alkoholin kera. Mielessäni oksensin taas. Olo on kuin tottelemattomalla pikkulapsella. Ahdistaa ja hävettää.
Tiedän niin nuo tunteet, mitä käyt läpi. Onnea taisteluun. Kyllä sinä vielä voitat<3
VastaaPoistaKiitos paljon! ♥
VastaaPoista